Kirottu vasen kierros

Vietin sunnuntaina oikein mukavan päivän tallilla flunssasta ja päänsärystä välittämättä. Aurinko lämmitti ihanasti, mutta kylmä pohjoistuuli yritti pilata keväisen fiiliksen. Tallihommat tehtyäni hain Hannun ja ponin sisälle. Käytin paljon aikaa Hannun harjailuun, rapsutteluun ja paijailuun, ja päätin samalla, että tästä tulee hyvä päivä vaikka mitä kävisi.

Nakkasin Hannulle varusteet päälle ja suuntasimme pellolle. Otin myös juoksutusliinan mukaan, jotta voisin alkuun vähän katsastaa Hannun menoa, onko ukkeli vauhdikkaalla päällä vai ei. Vajaan vartin juoksutuksen tuloksena täytyi todeta, ettei Hannulla ollut kiire mihinkään, se vain lyllersi ympyrällä omaan tahtiinsa. Heitin juoksutusliinan pois tieltä ja hyppäsin puikkoihin. Annoin Hannun ravailla isoja ympyröitä molempiin vaatimatta siltä oikeastaan mitään. 

Kunnon verryttelyn jälkeen aloin taivutella Hannua ympyröillä ja volteilla, ensin oikeaan kierrokseen. Hannu tuntui ihan ookoolta, ei mikään paras mahdollinen, mutta kuitenkin ihan jees. Pientä punkemista ulospäin oli huomattavissa, mutta ei muuta maata mullistavaa. Järkytyksen kohtasin vasta suuntaa vaihtaessa. Mitä ihmettä on tapahtunut? Hannu suorastaan rynnisti kaikkia apuja karkuun. Ei ollut tietoakaan, että heppa kuuntelisi selässä keikkuvaa ratsastajaa yhtään. Se oikoi kokoajan sisälle eikä suostunut ottamaan vasemman ohjan liikkeitä kuuleviin korviinsa. Olen muuten lähes 100% varma, että mun vasen pohje on kasvanut suuremmaksi kuin oikea, juurikin tämän Hannun ongelman takia, kun sitä saa kokoajan olla tyrkkimässä! :-D

Aikani taisteltua sain Hannuun vähän eloa, se alkoi taipua ihan minimaalisen verran vasemmalle! Aikaisemmin olimme Hannun omistajan kanssa tehneet kovan työn, että olimme saaneet Hannun yhtä hyväksi vasemmalta kuin oikealta, mutta nyt kaikki työ tuntui menneen lähes kokonaan viemäristä tuhatta ja sataa alas.. Ei ole aina näiden karvaisten otusten kanssa helppoa. Tottakai kentällä Hannu keskittyy paremmin ja on silloin myös parempi vasemmallekin, mutta pellolla kaikki äly tuon hevosen aivoista tuntuu katoavan ja tilalle tuppaa vain intoa..

Kävelin välikäynnit ja siirryin tasaisemmalle pellolle, jotta voitaisiin nostaa muutaman kerran laukkaa. Oikeaan kierrokseen laukat nousivat nätisti, mutta mites tämä vasen.... Laukka nousi kaarteessa, mutta heti suoralle uralle päästyä laukan tilalle tuli ex-ravurin ravi. Tämä tapahtui uudestaan, ja uudestaan, ja uudestaan... Yritin saada ravin erittäin reippaaksi ennen nostoa, mutta silti Hannu hyytyi aina. Tuntui erittäin pahalta, kun en edes saanut vuokrahevosellani laukkaa nousemaan. Olin kuitenkin päättänyt, etten ravaile loppuraveja ennen kuin saadaan edes yksi hyvä nosto vasempaankin kierrokseen. Kauan sitä saikin yrittää, mutta vihdoin ja viimein laukka nousi ja pyöri ponnekkaasti juuri sinne pisteeseen asti minne kuski määräsi, jes! Hyvään fiilikseen oli kiva lopettaa loppuravien ja -käyntien jälkeen. Käveltiin takaisin tallille, heitin Hannulle loimen päälle ja päästettiin molemmat hepsut vielä ulos syömään heiniä. 

Nyt onkin sitten vaan taas alettava jumppailemaan Hannua paljon vasemmalle, jotta tästä ikuisesta ongelmasta päästäisiin eroon (varsinkin tuolla pellolla!!). Eiköhän tässä ajan kanssa selvitä, kun vaan tehdään paljon töitä onnistumisen eteen. :-)