Valvovan silmän alla

Kuten otsikkokin jo kertoo, pääsin tänään ratsastamaan pitkästä aikaa niin, että Aino oli mukana "koutsaamassa" ja kuvailemassa. Suunnattiin pellolle ja tarkoituksena oli mennä kevyt treeni pehmeällä pohjalla, sillä Hannulta puuttuu toisesta etusesta kenkä, eikä kengittäjä ole vielä ehtinyt paikalle.

Alkuun törmäsimme muutamaan ongelmaan; istuin todella kyyryssä (hartiat taakse!!!) eikä mun käsi ollut tarpeeksi nopea, jonka vuoksi Hannu pääsikin luistattelemaan melkoista kyytiä, kun jarrut oli vähän hukassa. Olen tottunut menemään olympioilla lähes aina, mutta nyt kun niitä ei ollut, oli ukkeli vähän "turta" suusta. Aino muistutteli monen monta kertaa siitä, että pitäisi hallita paremmin keskivartaloa ja jarruttaa vatsalihaksilla, mutta ainut mitä minä siinä vaiheessa pystyin ajattelemaan oli: "Millä vatsalihaksilla?!" 

Alkuun meno näytti lähinnä vain tältä:

Hahaha, jäätävä jarrutusyritys meneillään! :-D

Teinkin Ainon käskystä paljon käynti-ravi-siirtymisiä ja välillä otettiin myös ravi-pysähdys-ravi-siirtymisiä. Hannu ei siltikään tuntunut kovin hyvältä, vaan jurnutti kokoajan painella omaa vauhtiaan, ja minä sain vain riuhtoa kuin hullu, eikä mitään silti tapahtunut.

Otettiin sitten ihan kokonaan käyntiin ja Aino kysyi, voisiko hän käydä kyydissä ja kokeilla, onko Hanski tosiaan niin hidas pehmeämmälle kuolaimelle, vai onko vika vain minussa. :-D

Aino teki hetken aikaa Hannulla ravi-pysähdys-siirtymisiä ja kun homma alkoi vihdoin toimia, oli taas minun vuoro kivuta selkään. Nyt homma alkoikin toimia paljon paremmin, ja varsinkin ravi nousi aivan upeasti, lähes pelkästä ajatuksesta! Minun piti keskittyä nyt pitämään ohjat tiukemmin kädessä, kutkuttelemaan sisäohjalla ja pidättämään reippaasti, jos tilanne vaati. 

Ja niin kuin olen jo monta kertaa täälläkin blogin puolella manannut; Hannulle vasen kierros on hankala. Senpä takia keskityin ratsastamaan oikeassakin kierroksessa suoralla hevosella, ja kulmatkin täytyi tehdä asettamatta. Saatiin tosi kivoja pätkiä, kun pyörittiin "neliöllä" Ainon edessä ja neuvoja sai kokoajan, kun niitä tarvitsi.

Loppuun vielä ravailtiin vain kevyesti ilman käyntisiirtymisiä. Pakka meinasi hajota täysin käsiin aina tietyssä kohtaa (kun kopukan nokka kääntyy kotia/mäkeä (jota ollaan ralliteltu tuhatta ja sataa) kohti). Piti ihan tosissaan keskittyä siihen, että pidän itseni kasassa ja en päästä Hannua kiihdyttämään vauhtia. Muutaman kerran kuului Ainon suusta huuto: "Ei kelpaa, tee vielä yks!" Vihdoin ja viimein tajusin mitä mun pitää tehdä, ja saatiin viimeinenkin kierros kunnialla tehtyä. Päästiin sitten kävelemään loppukäynnit erittäin hyvällä mielellä.

Sainkin paljon "opiskeltavaa" seuraavaksi itsenäiseksi ratsastuskerraksi, sillä ei noita kaikkia asioita tule ajateltua silloin, kun yksin pellolla humputtelee. Tarvitsen nähtävästi aina jonkun, joka patistaa töihin, ettei mene laiskottelun puolelle. ;-)

Huomiseksi onkin sitten taas superkivoja suunnitelmia Aipan kanssa, niistä saatte tietää lisää myöhemmin. Adios muruset ja kaikille hyvää viikonloppua! ♥

In the woods

Ei mulla ole mitään aihetta postaukseen, mutta tulinpa jakamaan teille nämä eiliset kuvat, jotka käytiin läheisessä metsässä räpsimässä. Iso kiitos Hannalle, kun jaksoit kuvailla meitä. :-)

Eilen tuolla tallilla ollessa tajusin, kuinka tärkeä tuo karvainen otus minulle onkaan. Ei sitä aina ajattele hermoja menettäessään, kuinka rakkaaksi joku eläin voikaan alle vuodessa tulla. Vaikkei ollakaan Hannun kanssa mikään täydellinen pari, niin en silti vaihtaisi tuota kopsukkaa kehenkään toiseen. ♥

Köykäiset kuulumiset + postausideoita pliis?

Ps. Sori jäätävä sönkkäys ja epämääräiset selitykset.... :-D

MUNARIKASTA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE ♥

A day off

Heti tähän alkuun on pahoiteltava; anteeksi postailemattomuuteni. On ollut todella paljon kiireitä, ja tänään vietän ensimmäistä vapaapäivää seitsemään päivään. Olen halunnut kuvailla teille kuulumisvideota, mutten ole sitä vielä toteuttanut, sillä en halua tehdä sitä kiireessä. 

Kuten otsikosta näkee, tänään on vapaapäivä. Olen viettänyt päiväni pääpiirteittäin mukavissa tunnelmissa. Aamulla heräilin hitaasti, söin rauhassa aamupalan ja lähdin kuvailemaan maneesille Ainon ja kumppaneiden estetreenejä. Tallilla vierähti muutama tunti ja sen jälkeen suuntasinkin takaisin Oltzun luokse. Minun oli tarkoitus viettää koko ilta siellä, mutta sattuneista syistä tulinkin kotiin jo viiden jälkeen. Olen käyttänyt yksin olemisen hyväksi ja olen mm. katsonut monta jaksoa Greyn Anatomiaa, tehnyt tehohoidon hiuksille ja muulle kropalle ja tutkiskellut tulevien viikkojen työvuorolistoja ja todennut, että hyvältä näyttää! :-)

näitä kuvia viime syyskuulta löydät täältä!

Eksyin myös katselemaan minusta ja Hannusta kuvia viime syksyltä ja voi että mä haluan kesän tänne jo! Pelto oli vihreä, ponilla kiiltävä karva (verrattuna nykyiseen talvikarvan jämään..) ja vaatetta ei tarvinnut pukea päälle tuhottomasti! Ei voi muuta kuin katsella hymy huulilla näitä kuvia. On se ukkeli vaan hieno♥

Eniveis, tämä postaus oli vain tämmöinen info siitä, että olen tosiaan elossa. Koitan palailla blogin pariin tässä lähipäivinä, mutta siihen asti; soronoo! Viettäkää kiva viikko! :-)

Ostoslistalta löytyy..

Mekko valmistujaisiin/yo-juhliin. Tässä suuntaa antavia kuvia mekoista, jotka voisin päälleni kuvitella. Olen kuitenkin todella arka tilaamaan netistä, sillä tiedän etteivät nämäkään Nellyn mekot näyttäisi yhtä hyvältä mun päällä kuin noiden 170cm pitkien ja XS-kokoisten mallien päällä.. Siksipä aionkin ensin kiertää ja kaartaa kaikki mahdolliset kaupat läpi ennen kuin alan tilailemaan mistään.

Mekon värin voikin jo kuvista päätellä. Minulle sopii tosi hyvin sininen ja keltainen, mutta voisi tuo shampanjan värinenkin mekko olla ihan jees. Valkoista tai mustaa mekkoa en päälleni laittaisi mistään hinnasta, se on varma! 

Malliltaan noista ylläolevista paras olisi yhdistettynä tuon vaaleansinisen helma (olen täysin rakastunut tuollaiseen "takapitkään") ja keltaisen yläosa. Saapa nähdä löydänkö mä mistään noin kivaa mekkoa ajoissa!

Venytyksiä ja lävistyskoruja. Näin kesän lähestyessä on taas aika avata Crazy Factoryn sivut ja täyttää koneen välilehdet toinen toistansa ihanammilla koruilla. Kesällä tulee kuitenkin kuljettua tukka ylhäällä paljon enemmän kuin talvella, joten mun pikkuinen kuuden millin venytyskin pääsee paistattelemaan päivää paremmin. Rakastuin tuohon ylärivin toiseen koruun, jonka sävyt ovat ihanat ja tuo lintu.. ♥

Masukin tulee näkymään huomattavasti useammin kesällä rannoilla, joten uudet napakorut olisivat erittäin tervetulleita! Vaikka mulle on kertynytkin jo melkoinen kasa koruja, niin yhtään tuollaista pidemmän mallista (niin kuin tuo alarivin ensimmäinen) en omista. Kaikki ovat tämmöisiä tynkiä. :-( 

Tahtoisin kotiuttaa ison kasan koruja, sillä noiden hinnatkaan eivät päätä huimaa! Enkä tarvitsisi kuin pikkuvenytyksiä ja napakoruja, kieleen on tullut vaalittua jo sellainen kasa koruja ettei niitä ehdi/muista edes vaihtaa aina uuteen.. :-D

Ja vaikka en nyt tähän kuvia kerännytkään ratsastushanskoista, -housuista tai uudesta kypärästä, niin ne kuuluvat myös listalle! Pakollisina edellämainituista ovat ainakin (kesä)ratsastushanskat, sillä nykyisissä ei ole pitopintaa enää ollenkaan, vain ohut kangas kämmenen puolella... Noh, ovathan ne tosiaan mulla olleetkin käytössä lähes kuusi vuotta (??? mitä hittoa??). Uusi kypäräkin olisi oiva lisä, sillä nykyinen kolisee, eikä enää ole turvallinen. 

Nyt kun tällainen lista on olemassa, sovitaan vaikka, että nämä asiat ostellaan sitten seuraavista palkoista, sillä tämä tyttö sai virallisen työpaikan, jei ♥ 

Touhun täytteinen viikonloppu!

Huh, olipas touhun täytteinen viikonloppu! Kokoajan oli jotain tekemistä eikä missään vaiheessa tullut hetkeä "mitähän sitä seuraavaksi tekisi?". 

Aloitetaanpa perjantaista. Töistä pääsin lähtemään jo yhden jälkeen ja ilokseni huomasin kotipihassa meidän auton, joten pääsin aikaisemmin tallille eikä tarvinnut odotella iskää. Ihanan sään ja Milan synttäreitten kunniaksi nappasin itse synttärisankarin mukaan tallille, koska tiesin Milan haluavan Hannun kyytiin.

Suunnattiin tallille, haettiin hepat onnistuneesti sisälle (toisin kuin edellisenä päivänä >>KLIK<<) ja Mila alkoi laittaa Hannua valmiiksi samalla, kun minä siivosin heposen karsinaa. Kun Hannu oli valmis, suunnattiin pellolle.

Mentiin aika perusjuttuja, koska Hannu ei keskittynyt yhtään mihinkään (mistä seuraa se, että se ei katso jalkoihinsa ja on helposti turvallaan maassa). Tein paljon ympyröitä ja laukannostoja. Molemmilla oli melko häsläpäivä, joten kaikki jutut meinasi mennä penkin alle! Saatiin kuitenkin ihan ookoo laukkapätkiä, jonka jälkeen päästin Milan puikkoihin. Hannu testaili Milaa tosi pahasti ja meinasi jopa pukata synttärisankarin tantereeseen, koska Mila sattui nojautumaan hieman eteenpäin laukannostossa. Onneksi kuitenkin serkkutyttö kesti kyydissä eikä Hannu enää yrittänyt mitään.

:D iloista meininkiä!

Hannu ei anna ratsastajan virheitä anteeksi.. Tässäkin nenä menossa kohti maata ja perse kohti taivasta! Ja silti kuskia hymyilyttää!

Tallilta selvittiin melko ajoissa kotiin ja oli aika alkaa valmistautua iltaan, nimittäin itse synttärijuhliin! Ilta kului nopeasti hyvässä seurassa mm. juomapelejä pelaten! Otettiin myös paljon kuvia, mutta minun harmikseni (tai ilokseni) minun kamerani oli se, johon tallentui loppuillan kauneimmat otokset, joten julkaisukelpoisia kuvia ei ole paljon.. :-D

♥♥♥

Lauantaina suuntasin iltapäivällä tallille. Otin hepat sisälle ja harjasin molemmat kunnolla ja voi juku miten nuo otukset irroittavat nyt karvaa! :-D Käytin ehkä liian kauan aikaa puunailuun, sillä piti ehtiä vielä ratsastaakin ja tehdä tallihommat ennen töitä. Ratsastaessa en tehnyt kummoisia, lähinnä jumppailin Hannua käynnissä molempiin suuntiin mm. väistöillä ja volteilla.

Tallilta suuntasin kiiressä töihin ja siellä vierähtikin sitten puoleen yhteentoista. Töiden jälkeen starttasin auton ja lähdin kaupunkiin morjestamaan poikia. Ajeltiin jonkin aikaa porukalla ja en voi sanoa muuta kuin, että en kyllä kestäisi noita juttuja joka päivä! :-D (ei millään pahalla pojat :*) Ilta meni ihan liian myöhäiseksi ja sänkyyn päädyin vasta puoli kahden aikoihin.

Sunnuntaiksi oltiin sovittu Hannun omistajan kanssa yhteinen maastolenkki Hannulla ja ponilla, ja liikkeelle lähdettiin yhdentoista aikoihin. Ei kierretty pitkää lenkkiä, ettei poni väsähtäisi. Jossain vaiheessa kuitenkin ponista löytyi turbovaihde, eikä se olisi halunnut muuta kuin juosta. Loppuun käytiin vielä vähän laukkailemassa pellolla ja loppukäynnit käveltiin metsässä. Oli muuten hepat hiestä märkiä lenkin jälkeen!

Tallilta suuntasin kotiin, ihmistäydyin ja lähdettiin Oltzun kanssa ajelemaan Kuopioon. Meidän oli tarkoitus mennä Matkukseen etsimään mulle valmistujaisiin/yo-juhliin mekkoa, muttei jaksetukaan kauaa kierrellä, joten suunnattiin Amarilloon syömään puolivuotispäivän kunniaksi. :-)♥

Massut pullollaan lähdettiin vielä ajelemaan kohti Oltzun mökkiä. Ajomatka oli pitkä, mutta matka kului rattoisasti laulellessa biisejä ja fiilistellessä auringonpaistetta. Mökillä ei oltu kauaa, mutta ompahan sekin paikka nyt nähty!

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä tankkaamaan Pitkälahden ABC:lle ja sainpahan minäkin jälkkäriä! 

Kotona Varkaudessa oltiin vasta kahdeksan jälkeen illalla, joten oli taas pitkä päivä takana. Kyllä illalla väsytti hyvästi, ei tarvinnut kuin painaa pää tyynyyn ja jo oltiin unten mailla.

Ei voi muuta sanoa kuin, että olipa ihana viikonloppu. Paljon heppailua ja muuta touhua. Mites teidän viikonloput vierähtivät? :-) Ps. Pahoittelen erittäin tönkköä ja töksähtelevää tekstiä.. Keskittykää kuviin! :D

Puhelimen kätköistä

Puhelimella tulee kuvattua nykyään paljon enemmän kuin kameralla, koska sitä on vaan yksinkertaisesti helpompi kantaa mukana. Vaikka laatu onkin -666, niin menkööt nyt. Tahdon tuoda teille julki elämän pieniä ja tärkeitä hetkiä, jotka on puhelimeen ikuistettu (ja usein myös jaettu Instagramiin). :-)

Yksi parhaista tavoista viettää aikaa! Lauleskeltiin Kirsin kanssa hyvä tovi pari viikkoa sitten. Huomatkaa sivulla eväskori, joka oli messissä mun viimeisissä yo-kirjotuksissa, woop!

Girls night out! Pitkästä aikaa oltiin kaikki neljä koossa ja kivaa oli, vaikka baarissa ei sitten kauaa viihdyttykään. 

Tilasin ensimmäistä kertaa ikinä Kotipizzassa Kotzonen. Ennen olin vain nakertanut Ainolta palasia, mutta nyt kun mummi maksoi koko roskan, niin kehtasin jopa tilata itselleni tämän, ja hyvää oli!

Siskokset on ihan huikeita! Ne nukkuvat aina samassa asennossa kuin toinenkin tai sitten peilikuvina, kuten nyt.. Hyvät naurut saatiin äitin kanssa!

Lumi päätti leikkiä meritähteä... :3♥

Taisinpa olla töihin lähdössä..? "..but first, let me take a #selfie"

Varkaus aamulla kello 5:50 (ennen kuin kellot siirrettiin kesäaikaan). Ihan kivannäköistä, kun oli niin kirkasta ja taivas oli sininen ja vaaleanpunainen.

Peltolöllöilyä Hannun kanssa. Käveltiin ympäriinsä, eikä muuten ollut kovin fiksu veto mennä ilman satulaa..... Sen verran karvaa tuosta ukkelista lähtee, että huhhuuh!

Vihreää Lapin Kultaa... Eikun miten oli?

♥ rentoilupäivä

Ehkä söpöimmät popot! Näillä oli hyvä tepsutella terassilla, mutta en kyllä varmasti liikkuisi näissä ihmisten ilmoilla, haha!

"Aamu"kahvi terdellä sunnuntaina kello 14. Aurinko porotti täydeltä taivaalta ja kuumahan siinä meinasi tulla, vaikkei edes takkia ollut niskassa.

Sunnuntai-illan bilistelyt Kirsin kanssa ja jätskikauden avaus. Omnom♥

Tämmöinenpä tämä, mutta nyt tämä tyttö suuntaa ihmistäytymään ja sen jälkeen sitten viettämään serkkutytön synttäreitä tyttöporukalla! Palaillaan!

Kesäkuntoon 2014? Noot.

"Kesäksi kuntoon - Tämä on jokavuotinen projekti, mutta jos nyt vaikka siinä onnistuisi oikeasti! Jos tällä kertaa otan hitaamman tahdin kuin yleensä ja pistän syömiset ja liikkumiset remppaan, niin ehkä tässä onnistutaan! Pari kiloa kuukaudessa olisi sopiva tahti, ja kesäkuussa voikin sitten mennä kunnossa biitsille!"

Tuolla kyseisellä lupauksella aloitin vuoteni 2014. Tein lupauksia uutena vuotena ja tämä oli niistä ensimmäinen. Noh, kuinkas on sujunut..?

Laiskasti. Hyvin laiskasti. Vasta nyt aurinkoisten säiden saapuessa tänne Pohjolaan on alkanut mieli lähteä ulos lenkille. En tosiaan ole tehnyt tässä kolmen kuukauden aikana mitään muuta kuin löhönnyt, käynyt tallilla ja syönyt kuin mammutti, jee?

Katsoessani peiliin olen tyytyväinen, ja se tuntuu oudolta. Liekkö tuo parempi puolisko aivopessyt minut jopa viihtymään nahoissani muuttamatta mitään. Kuitenkin, voisin lähteä biitsille milloin vain, ja sekös vasta on hyvä tunne. Tietysti voisi tässä vielä yrittää tsempata kesää kohti, mutta mitä turhia.. Kun terassikelit alkavat niin siinä vaiheessa ei muistella enää kesäkuntoa, eikun..?

En ole koskaan ollut mikään himoliikkuja. Enemmänkin on ollut sellaisia kausia, jolloin tuntuu, että on pakko raahata itsensä ulos ja liikkua. Nyt onneksi Hannuilut käyvät oikein mainiosta liikunnasta, vaikka toki voisi lenkillekin lähteä. Viime keväänä oli ehkä elämäni "liikunnallisin" kevät. Laihduin todella paljon ja kävin lenkillä all day, every day, mikä ei tosiaan ollut hyväksi mun kropalle. Hajotin siinä samassa rytäkässä polvenikin, joka ei kestä nykyään juoksua muutamaa sataa metriä enempää. (eipä sillä, että enempää jaksaisinkaan xd)

Olen jokseenkin tullut tässä kuluneina viikkoina siihen lopputulokseen, että kesäkuntoa on edes turha yrittää saavuttaa. Jos minä tosiaan haluaisin pysyä supertimminä, joutuisin pitämään 24/7 jotain diettiä/kuntokuuria päällä, sillä pelkkä ruuan katsominenkin saa minut lihomaan, jaiks! Ehkä pitää vain olla tyytyväinen siihen mitä on, eikä havitella mitään turhuuksia! Olkaa tyytyväisiä itseenne ja nauttikaa elämästä ♥