Ekat estetreenit

Hyvää huomenta jokaiselle palleroiselle siellä ruudun toisella puolella. Tässä koneella istuskellessa, iskän tekemä aamupala nenäni edessä, ajattelin tulla postailemaan teille perjantaista, jolloin pääsin ylittämään hurjaakin hurjempia esteitä Hannulla ensimmäistä kertaa.

Lähdettiin Ainon kanssa tallille 11 aikoihin. Tallille päästyämme laitettiin Hannu valmiiksi tarhassa ja jätettiin poni mussuttelemaan heiniään ja katselemaan meidän menoa. (Toisin kuin yleensä poni viedään sisälle ratsastuksen ajaksi.)

Aino piti mulle "tuntia" ja määräsi kaikki tehtävät mitä teen, joten itse pääsin keskittymään vain ratsastamiseen ja siihen, etten jännitä niin paljon. En yhtään tiedä, mistä mulle on tullut pienoinen estekammo, mutta sellainen kuitenkin oli matkassa. 

Hanski oli melko reipas heti alusta alkaen. Aloiteltiin muutamilla puomeilla. Ensin ylitettiin yhtä puomia minivoltilla, seuraavaksi jatkettiin epämääräiselle linjalle, jonka välissä tehtiin ravi-käynti-siirtymisiä. Kun puomeilla homma alkoi sujua, Aino nosti muutamia puomeja hieman maasta.

Alkuun meinasi olla ongelmia tahdin kanssa. Minä jäin aivan liian herkästi suuhun kiinni, kun vähänkin tuntui, että ukkelin vauhti kiihtyy. Eihän siinä auttanut sitten muu kuin poistua omalta mukavuusalueelta ja antaa palaa. Heti kun saatiin tahti reippaaksi, päästiin esteistä ihan "tyylikkäästi" yli. :-D

Alkuun kävi muutaman kerran näin.... Tästäkin muuten rymisteltiin yli puomit lennellen.

Kunnon tempo ja haa! heti löytyi parempi ote!

Toiseen kierrokseen piti myös testailla..

..Mutta sitten sinnekin suuntaan sujui!

Kun hommat alkoi sujua, Aino nosti ristikon pystyksi. Tehtiin siis kaikki lähestymiset kokoajan ravissa, sillä se on mulle helpompi, mutta hepalle toki hankalampi. Laukassa tuntuu vain, että paineltaisiin tosi kovasti, eikä tuo meidän kenttä ole ihan niin suuri, että siinä voisi päästellä..

Loppuun päästiin myös hyppäämään muutaman kerran okseria. Alkuun toin itse Hannun esteelle tosi huonosti ja matka tyssäsi siihen. Seuraavilla kerroilla ratsastin vain topakasti eteenpäin ja hophei hypytkin sujuivat! Muutama pomppu tultiin myös laukassa lähestyen, ja tajusin itsekin, että onhan se nyt helpompaa!

Oli oikeasti todella virkistävää päästä hyppäämään pitkästä aikaa, sillä edellisestä kerrasta on vuosi.. Olen tässä kahden vuoden sisällä hypännyt kolmesti, joten pistetään sen piikkiin tuo huono istunta ja muut. Oon tosi tyytyväinen, että kuski kesti kyydissä eikä Hannu ottanut itseensä mun typeristä virheistä. Tärkeintä tässä meidän hommassa oli ja on se, että molemmilla on kivaa ♥

Jatkossa pitää ehkä ottaa enemmän este-/puomitreenejä lisää, nyt kun itsekin tajusin, että ei se hyppääminen olekaan niin kamalaa. Ja Hannu nauttii hommasta täysin siemauksin!

Ps, tähän loppuun on vielä laitettava video Ainosta ja Hannusta, ja heidän estetreeneistään kaksi vuotta takaperin! Näätte vähän Hanskin tyylinäytteitä ;-)