Tiistai 9.9. mun matkassa

En tiedä mitä te ajattelette tällaisista "päivä mun kanssa" -jutuista, jotka on suunnilleen minuutilleen kuvailtuja. Oon kuitenkin jo monesta blogista tällaisia bongannut, joten päätinpä itsekin toteuttaa!

Tiistai 9.9.

9:07 Herään. Pälyilen hetken ympärilleni ja tajuan, että olen nukkunut reippaat 9 tuntia, jes!

9:08 Etsin puhelimen käteen, laitan netin päälle ja huomaan, kuinka monta Whatsapp-viestiä pompahtaa näytölle. Vastailen viesteihin, selaan Instagramin ja Facebookin. Saankin kulumaan tässä ihan hyvän tovin....

9:30 Saan vihdoin itseni ylös sängystä. Laitan itselleni aamupalaksi iskän tekemää leipää, jogurttia banaanin kera sekä napsautan Cupsololla kahvit tippumaan. Oon alkanut käyttämään sitä tosi paljon nyt, kun ei tarvitse keittää kuin itselleen kahvia.

10:17 Nautiskeltuani hitaasti herkku-aamupalan, vaihdan vaatteet ja alan siivoilla huonetta. (Joka näytti taas lähinnä kaatopaikalta, jaiks!)

10:30 Siivoilun lomassa muistan, että minun piti "kumittaa" mun lukiokirjat, jotta voisin myydä ne eteenpäin siisteinä, eikä semmoisina suttuina....

10:43 Kannan painavan laatikon kirjoja sisälle ja aloitan kirjojen pyyhkimisen kahdesta ensimmäisestä englannin kirjasta. Laitan samalla radion päälle ja säädän taajuuden NRJ:lle.

10:53 Kymmenen minuuttia myöhemmin valitan jo Hannalle, kuinka mun käteen koskee...

11:36 Toinen kirja menossa, oikea peukalo tulessa.... NRJ:ltä alkaa soida Happy Little Pill, josta on tullut mun yksi tän hetken lemppareista! Biisiä rallatellessa alankin olla jo toisen kirjan lopussa, jes!

11:43 Ennen kuin saan kirjaa pyyhittyä loppuun asti, löydän kirjasta jo toiseen kertaan kirjoitettuna isoilla tikkukirjaimilla "ROOSA ON BI-SEKSUAALI"... Kiitti Aino näistä teksteistä ...... (Jos joku ei siis tiedä tuota "juttua", joka oli "hauska" ehkä joskus ala-asteella, niin tästä linkistä voitte valaistua.....)

12:02 Saan kirjan valmiiksi. On pakko pitää tauko, sillä oikea käsi on aivan turtana. Miksi kumittaminen on niin raskasta?! Ja miksi olen tehnyt niin paljon tehtäviä...?

12:05 Löydän taas itseni selaamasta Instaa ja Facebookia........... Sekä pelaamasta Candy Crush Sagaa! :-D Pelasin sitä joskus aivan intona, ja olinkin kentässä 420, mutta en päässyt siitä eteenpäin moneen kuukauteen, joten päädyin poistamaan koko pelin. Nyt kuitenkin latasin sen uudelleen, enkä yhdistänyt Facebookiin vaan aloitin alusta.

12:21 Selaan kuvia kesältä puhelimesta ja päädyn jakamaan yhden niistä Instagramiin. #throwback

12:37 Nousen sängystä ja siirryn koneen ääreen. Etsin asuntoja (ja naureskelen niiden halvoille hinnoille.. Verrattuna siis niihin hintoihin, joita tottui näkemään selaillessa kämppiä Kuopion alueelta..), selaan Ht:nettiä ja alan kirjoitella tätä postausta, jotten unohtaisi mitään "tärkeää". :-D

13:54 Nälkä iskee. Etsin jääkaapista edellisen päivän jämiä; lohta ja perunamuussia. Viskaan ruuat mikroon, ja poltan suuni syödessäni.. Miksi en vaan malta odottaa sen jäähtymistä??

14:20 Takaisin kirjojen kumituksen pariin. Voi käsi raukka...

15:44 Kaksi enkun kirjaa lisää valmiina, joten yhteensä siis neljä takana, seitsemän jäljellä. Istun edelleen keittiössä, odotan iskää autohuollosta, jotta pääsen tallille.

15:55 Iskä tulee kotiin, nappaan häneltä auton ja lähden kohti Kuvansia.

16:10 Ajettuani läpi ruuhkaisen Varkauden keskustan, päädyn vihdoin Kallen tallille.

16:12 Talikko heilumaan ja karsinaa siivoamaan!

16:26 Karsina siivottu, aika siirtyä ruokien laittoon.

16:32 Onneksi Kallen ruokamäärät on melko yksinkertaiset, joten kauaa ei ruokien laittoon mene. Laitan tallin oven ötökkäverkon kiinni ja lähden kävelemään kohti laidunta.

16:36 Huutelen hetken Kallea portilla.. Hepo ei lähesty, joten lähden itse hakemaan sitä hieman kauempaa.. (Taas vaihteeksi....)

16:38 Tallustellaan Kallen kanssa kohti tarhaa. Heppa tarhaan ja kasa heiniä nenun eteen!

16:44 Rapsuttelen vielä hetken Kallea ennen kuin lähden ajelemaan kotiin.

17:03 Kotona taas. Odottelen viestiä, että josko milloin Hanski olisi kengitetty loppuun.

17:12 Saan tiedon, että ukkelilla on uudet tossut jo melkein joka jalassa, joten vaihdan vaatteet ja lähden kohti tallia.

17:25 Matkalla nappaan Villen pitkästä aikaa kyytiin tallille!

17:40 Ollaan vihdoin perillä. Laittelen Hannua valmiiksi sillä aikaa, kun kengittäjä laittaa vielä ponin kavioita kuntoon.

18:16 Kipuan Hannun selkään ja alan tehdä aika perusverkkailua. Tänään on tarkoituksena tehdä paljon laukannostoja ja muutenkin parantaa laukan pyörivyyttä!

18:40 Saadaan tallin pihaan vieraita! Hieman kauempana sijaitsevalta tallilta tuli eräs lämppäri omistajansa kanssa kärrylenkillään moikkaamaan. Hannu jännittyy, eihän se raukka ole paljon muita hevosia tuolla nähnyt! :-D

19:00 Lopettelen ratsastuksen rauhallisiin pätkiin.. Kaverin vierailu sai nimittäin Hannun aivan sekaisin!

19:30 Hepat tallissa, tallihommat tehtynä, voimme siis lähteä kohti kotia!

19:56 Vihdoin kotona. Nälättää.. Otan pakastimesta rasian mansikoita ja heitän ne mikroon neljäksi minuutiksi..

20:00 Mussutan mansikoita sängyllä istuen, samalla kuvia selaillen ja telsua sivusilmällä katsoen.

20:11 Saunaan ♥ En muista milloin viimeksi olen edes käynyt saunassa! Ehkä reilu kuukausi sitten...?

20:35 Takaisin sänkyyn peiton alle. Jaksoin kerrankin laittaa hiuksiin värimaskin, tehdä kasvonaamion ja kuorinnan iholle.. Huh, yleensä oon tosi laiska tällaisissa. Saatika että jaksaisin odottaa sitä viittä minuuttia, minkä maski on päässä..... :-D

22:17 Päähän koskee todella paljon. Raahaudun silmät puoliummessa pesemään hampaita.

23:19 Telsu pois päältä ja silmät kiinni. En edes laita murulle hyvän yön viestiä, sillä pää tuntuu räjähtävän, jos katson hetkeäkään puhelimen näyttöä. Ai au. Milloinhan tämä kipu oikein loppuu?

Sellainen oli mun vapaapäivä. Mitäs tykkäsitte tällaisesta normaalista poikkeavasta postauksesta? ☺

Karvakorvien kanssa touhuilua ja blogin tulevaisuuden pohtimista

Olen monta kertaa tällä kuluneella viikolla mietiskellyt blogin kohtaloa. Monta kertaa on tehnyt mieli tulla kirjoittamaan jäähyväisiä, mutta vielä en ole sitä tehnyt. Jotenkin turhauttaa vain, kun en nykyään edes kanna kameraakaan mukana, joten kuvien laatu on kaukana kauniista.. Kirjoittamisen aiheitakaan ei tunnu olevan, ja tälle pöytäkoneelle raahautuminen on liian vaikeaa, varsinkin näin puolikuntoisena (mitä olen ollut jo pari viikkoa..?) 

Tänään kuitenkin tallireissulle nappasin jo pölyyntyneen Canonini matkaan ja napsin karva-ooppeleista kuvasia, joten pääsin päivittelemään teillekin, että elossa ollaan, koko konkkaronkka!

Tosi mahtavaa, kun Hannu vaihtaa jo nyt karvaa..! ....not.

Kolmijalka :3

Tähän loppuun vielä muutama "onnistunut" kuva Hannusta.. Ukolle on iskenyt lähiaikoina hellyyden kipeys, eikä se malttanut jättää nytkään minua rauhaan.. Pakko oli tulla kokoajan lähes syliin! :-D

Tällaista tänään, Blogin kohtalo on siis täysin auki. Tekee mieli heittää hanskat tiskiin, tuskin siitä kukaan pahastuisi? Toisaalta tämä on paikka minne voi jakaa kuvia, mitä ei tule Instagramiin laiteltua.. Noh, katsellaan päivä kerrallaan mitä tästä tulee. Toivottavasti saisin teiltäkin vähän sanaa kuulumaan, ettei tarvitsisi yksin tätä pohtia. 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Meitsi yrittää roudata vielä ruhonsa illalla iltatallin tekoon, ihan vaan Ainon pyynnöstä / puolesta. Huomennakin saan hengailla heppakavereiden kanssa, nimittäin huomisen Kalle-poika onkin mun vastuulla.. Sekä tietty Hannun ja ponskan hoito. Saa nähdä, mitä kaikkea me keksitään.. ;-)

Syyskuun ensimmäinen

Oikein mahtavaa syyskuun (sekä suomenhevosten viikon) ensimmäistä päivää!

Syksy on nyt virallisesti tullut tänne Suomeen, vaikka viimeiset pari viikkoa ovat olleet täysin syksyisiä säidensä puolesta. Viime syksynä kirjoitin blogiini "Todella outo fiilis! Yleensä olen ollut ensimmäisenä valittamassa "hyi syksy on täällä", mutta nyt olen jotenkin tosi innoissani.", mutta nyt olen ehkä hieman eri mieltä asiasta.. Tänään sanoisin, että hyi syksy. 

Mun syyskuu alkoi niinkin rattoisissa merkeissä, kuin hammaslääkärin penkissä ja ihan vaan sen kunniaksi sain herätä viikon ainoana vapaapäivänäni jo ennen sian pieraisua, että kerkesin kaupunkiin... Onneksi kuitenkin hoitaja oli erittäin mukava ja lähdinkin sen vuoksi hymysuin kohti kotia, vaikka sainkin uuden ajan neljän viikon päähän ja mojovan laskun mukaan. Kävin nopsasti pyörähtämässä kotona ja suuntasin tallille. Treenit sujui Hannun kanssa superhyvin, vaikka viime viikko mentiinkin vähän höllimmin, sillä minä en kärsinyt ratsastaa kunnolla tämän taudin vuoksi (joka ei ole vieläkään nujertunut....).

Eilen vietin iltapäivää ennen töihin menoa kera jätskin ja esteratsastuksen! Ps. Tuo jäätelö on aivan mahtava mun kaltaiselle herkkusuulle; sitä ei kärsi syödä tuhottomasti, koska se on niin imelää!!

Nyt en tiedä, mitä loppupäivän teen.. Niin kuin en viime viikollakaan monena päivänä tiennyt mitä tehdä, kun Oltzu on Lapinjärvellä, kaverit koulussa/töissä ja töitäkään ei ole tänä iltana.. Täytyy varmaan kaapata Ben & Jerry's -purnukka kaikkuun ja kömpiä viltin alle tuijottamaan telsua.. Joten eipä muuta kuin heipat!

Ps. Oletteko kuulleet #kutsumua -kampanjasta? Tää on siis Suomen Lukiolaisten Liiton starttaama kampanja, joka taistelee koulukiusaamista vastaan. On koskettavaa lukea jengin stooreja kiusaamisesta, ja vaikka mulla ei olekaan mitään tarinaa kerrottavana, otin silti osaa tähän, koska hyvällä asiallahan tässä ollaan!

Pps. Sori tökkivä teksti, oli pakko tulla kirjoittelemaan teille jotain! :-D

Viimeisimmät kaksi viikkoa

Nyt olisi aika selailla paria viimeisintä viikkoa Instagramin avulla. Päivittelen sinne lähes päivittäin, joten tästä saa aika kivasti selkoa, mitä kahtena viime viikkona mun elämässä on tapahtunut. Yritän kirjoittellakin vähän kuvien alle enemmän, joten vaikka olisitkin kuvat jo nähnyt, saatat kuulla uusia juttuja niiden taustalta! 

 1. Käytiin Hannan kanssa Jurassic Rockissa, ja mä rakastuin. Sanni on aivan upea laulaja, ja jollei mulla olisi jo poikaystävää, veisin varmasti tämän naisen vihille! (what??)

2. Estetreenejä, estetreenejä.. Mulla on vähän ikävä jo hyppäämään, mutta koska kentän kunto on tällä hetkellä mitä on, joudumme odottelemaan vielä kauniimpia ja vähemmän sateisia päiviä.

 2. Wiiiiiiiiiiiiii! Liput napsahti postilaatikkoon ja voi jukra mä olen onnellinen! Onnistuin tosin tyrimään ensin tilauksen, sillä mulla oli jo kenttäpaikat ostoskorissa, mutta sitten vasta hokasin, ettei alle 20-vuotias voi tilata lippuja laskulla, joten jouduin aloittamaan homman alusta. Saatiin kuitenkin ihan kivat paikat alakatsomosta, ja pääasiahan on se, että ollaan paikan päällä!

3. Karvaturriaiset juuri ennen sadekuuroa. Kata on kasvanut hurjasti, kun taas Lumi on paljon pienempi.. Saa nähdä tuleeko Katasta isänsä kokoinen, 10-kiloinen vötkylä... :-D

 4. Mun lempparimiehet!♥ Oltzu hoiti homman kuin ammattilainen, vaikka tosiasiassa hän ei ollut edes koskaan ravannut hevosella. Niin vaan tuo kaksikko kipitti itsenäisesti ympäri kenttää loppujen lopuksi jopa ilman taluttajaa!

5. Käytiin Hannan kanssa Lahdessa shoppailemassa samalla, kun heitettiin Oltzu Lapinjärvelle.

 6. Hengailua tallissa heppojen kanssa. Olin juuri saanut kamat Hannulle niskaa, kunnes tajusin, että nyt muuten sade-/ukkoskuuro lähestyy kovaa kyytiä. Ei auttanut muuta kuin ottaa hepat sisälle ja alkaa puunata molempia päästä kavioihin.

7. Sovarikuva! Käytiin Ainon kanssa kiertelemässä kauppoja ja mukaan tarttui tuo kuvassa päällä oleva neule, sekä farkut.

 8. Illat on kaikkein pahinta "ikävöintiaikaa". Onneksi tätä yksinoloa ei tarvitse montaa viikkoa kärsiä. 

9. Lauantai-ilta! Aloiteltiin Hannan kanssa kahdestaan, kunnes Jenna eksyi mukaamme, ja kohta löysimme itsemme baarista. Ja siellähän tuli tanssittua sitten ihan pilkkuun asti, huh..

 10. Tämän kuvan pitäisi olla tuossa jo aiemmin, mutta kuitenkin; vuosipäivä ♥

11. Lapinjärvelle ajaessa maisemat ovat tosi kauniit! Ja mä tykkään ihan älyttömästi tuosta tiestä, joka on normaalia leveämpi, joten ohittaminen on helpompaa. Kävin tosiaan sunnuntai-iltana kilttinä tyttöystävänä viskaamassa Oltzun Lapinjärvelle ja ajelin yksin kotiin. Möh.

12. Komea ukko! 

13. Eilisen fiilikset; sängystä noustessa multa ei lähtenyt ääntä nimeksikään, joten ei hirveästi huvittanut lähteä töihin puhua pupattamaan.. Kuuden tunnin päivästä selvisinkin kurkkupastillijen ja ihanien asiakkaiden voimin. :-)

Mitäs mieltä olette tällaisista koosteista? Kiinnostaako yleensäkään puhelinkuvat ketään, vai tarvitaanko kehiin järkkärilaatuisia isompia kuvia? 

Minä ihan itse ..?

Maailman kirjat ovat sekaisin. Latasin tähän pöytäkoneelle Gimpin, ja väsäsin itselleni uuden bannerin. Uskomatonta. Olen jo pitemmän aikaa halunnut uudistaa ilmettä jotenkin ja nyt sovittiin Ainon kanssa, että joku kaunis päivä, kun aikataulut natsaa yhteen, tehdään mulle uutta ulkoasua. Kyllästyin odottamaan, joten aloin tuumasta toimeen. Eihän tämä mikään kummoinen ole, saatika hieno, mutta ainakin näin ensikertalaiselta (okei, toista kertaa yritin, aiemmin keväällä meni hermot totaalisesti ja homma jäi sikseen....) ihan hyväksyttävä. Kyllä tällä ehkä siihen asti selvitään, kunnes Aino pääsee väsäämään mulle jotain nätimpää, eikös?

Hassua. Eihän se ollutkaan niin vaikeaa kuin olin kuvitellut. Täällä kotona päivät tylsistyessäni olen saanut vaikka minkälaista aikaan, mm. etsinyt kämppää ja siinä sivussa myös uutta työpaikkaa, ja nyt vielä tämä.. Mitähän minä tänään tallilla vielä keksin, kun inspiraatiota näkyy olevan vähän jokaiseen touhuun..? 

Ps. Nyt on mukava palata aina blogin ääreen, kun homma on rauhoittunut. Toivotaan, että rauha pysyy täällä myös jatkossa! :-)

Mukavaa tiistaita jengi, ei anneta sateen haitata!