Mua pelottaa, vaik yhes tuntuu et mä oon elossa.

Koulua on jäljellä tasan viisi päivää. Siihen lisätään vielä 187 ja puoli tuntia työssäoppimista ja sitten tämä tyttö on valmis merkonomi. Tuntuu hullulta, sillä vastahan me äsken jännitettiin ensimmäistä koulupäivää, jolloin kaikki tuntui tosi kaukaiselta ja pelottavalta. Nyt viimeiset hetket koulun penkillä ovat käsillä ja fiilikset ovat ihan h*lvetin hyvät, mutta silti haikeat. Ollaan saatu meidän "luokkahenki" heräämään oikeasti henkiin vasta nyt viimeisen vuoden aikana ja nyt siitä kaikesta pitää luopua. Olen tutustunut ihaniin ihmisiin, joihin on pakko olla yhteydessä valmistumisen jälkeenkin.

Löysin muutama päivä sitten vanhan päiväkirjani, johon olin kirjoitellut sitä sun tätä vuosien varrella. Viimeisin kirjoitus oli tosin vuodelta 2011, ja juurikin siinä olin kirjoitellut kuinka hain kopikseen yhteishaussa ja mietiskelin jo silloin kaksoistutkintoa. Mun elämä oli silloin täysin erilaista kuin nyt, ja tähän kolmeen vuoteen on mahtunut niin paljon asioita, etten koskaan olisi voinut kuvitella edes mulle käyvän näin. Nyt sitä alkaa vihdoin ymmärtää, että ei voi enää vain olla, vaan pitää tehdä jotain elämisensä eteen. Heti kun kaikki koulun puolesta tehtävät hommat on ohi, aion hakea töihin. On pakko tehdä jotain, että saa unelmiansa toteutettua. Kesän jälkeen on kokeiltava omia siipiä, ja sen aion tehdä luultavimmin lähtemällä tästä kaupungista pois, jos vain siis yhteishaussa käy pirun hyvä tuuri. Onneksi omia siipiä ei tarvitse koittaa täysin yksin. Elämässäni on niin monia ihmisiä, jotka tukevat päätöksissä ja eivät anna mun jäädä yksin. 

Kaikki suunnitelmat syksylle kuulostavat todella kaukaisilta, vaikka ne eivät sitä ole. Toisaalta en haluaisi millään lähteä pois kotoa iskän hellästä huomasta, mutta kuitenkin se oma rauha kuulostaa enemmän kuin hyvältä. Jos kaikki menisi niin kuin on suunniteltu opiskelupaikan suhteen, olisin todella iloinen! Jos ei, niin sitten täytyy todellakin kehitellä jotain muuta.. Duuniaduunia.

Onhan tässä keväällekin ja kesällekin suunnitelmia! 28.2. eli siis viikon päästä perjantaina lähdetään kaveriporukalla Helsinkiin juhlistamaan koulun loppumista ja tamppaamaan Ainon kanssa Jason Derulon tahtiin Circukseen! Siitä jatkoille Tigeriin ja lopusta ei mitään tietoa.. Helsingissä pyörähtääkin koko kuun vaihde ja siitä päästään sujuvasti lomille. Ensi kuussakin on tiedossa vaikka mitä kivaa, mm. stand-up:ia Sami Hedbergin jutuilla ja villiä zonetusta Sini Sabotagen tahtiin! Ai että mä odotan innoissani! :-) 

Pfii, tällainen ajatusten avaus tällä kertaa. Päässä pyörii tuhansia asioita, mutta ei kaikkea tänne voi kirjoittaa. Enihau, käykääs heittelee vielä kysymyksiä TÄNNE! Kiitos nam. Olipa harvinaisen outo ja epäselvä postaus, en edes tiedä miksi tein tämän. Haluaisin kovasti kirjoittaa teille heppailusta, ja sen aion tehdäkin heti, kun saan kuviakin tallilta! :-)